Tää koulupäivä kuuluu sarjaan: tynkä. Mä pääsin hyvin kouluun ja olo oli hyvä, mut parenpiki ois voinu olla. Sit alko tapahtuun kummia, mut ei välitetty siitä vaan Allun kanssa maalailtiin joku lipasto valmiiks ja oltiin onnellisii.(vihdoinkin, eihän ne lipastot oo meillä ollu kun syksystä lähtien). Sit mua alkokin jo heikottaan, kiitos saatanallisen kurkkukivun. Se oksetti niin paljon etten enään kestäny. Olin jo lähtemässä kävellen himppeen kesken päivän kunnes yks herrasmies mut pelasti, kiitti. Nyt mä makaan tässä sängyssä 37,5 asteen kuumeessa ja oon jäässä. Tätähän mä olen odottanut koko talven. Mun niskassa on tunne kun joku roikkuis sielä repien mua alaspäin. Mulla on kylmä, mutta silti mä olen kuuma (enkä taas tarkottanut sanaa HOTTIS, niinkun kaikilla varmaan heti ekana mieleen juolahtaa). Mun sormet on ainoot jotka on kylmät ja se vasta parhautta onkin kun vahingossa hipasen niillä mun bodii. Tuntuu kun pala jääriuttaa liukuis pitkin kylkee. Mun naamaa kuumottaa eniten ja se saa mun silmät tuntuun siltä, että yläluomet yrittäis saavutella mun leukaa. Mutta mä en valita, HAA HAA no valitanpas. Tää on paskaa. Ja vielä enemmän sitä on, etten saanut mun lääkäriä kiinni ja mun pitäis peruuttaa huomisaamun aika. Ainiin ja tänne loppuun jymyuutinen: Mun ja Joonan osalta Wanhojentanssit taitaa jäädä tanssimatta. Jonspan jalassa on jotakin vikaavikaavikaa, mutta ei haittaa! Olishan tässä ollut opettelematta vielä varmaan 3 tanssia ja hyvä kun osataan niitä aikasempiakaan! Mut nyt mun on pakko sujahtaa peiton alle ennenkun mä räjähdän? moika ja parane pian MINÄ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti