Wähääää. Iskee RPI eli raivo paniikki itku. Tiedättehän sen tunteen ,kun on pitkät hiukset ja menee leikkaamaan ne? Sen jälkeinen järkytys on jotain aivan kamalaa. Ei, en ole leikannut hiuksiani, vielä. Tässä pitkittelen vielä lahjakorttini käyttämistä, sillä päätin että silloin napsitaan hiuksia oikein urakalla. Siis mun mittakaavassani. En oo moneen vuoteen antanut kampaajan leikata mun takatukkaa laisinkaan. Mutta nyt mun on pakko. Nää vaan katkeilee ja on ihan kamalassa kunnossa. Mun on siis pakko luopua hiuksistani, buhuhh. Saatan ehkä itkeä tirauttaa pari kyyneltä sen takia, mutta ei voi mitään. Ehkä olis jo muutenkin aika tehä jotain suurempaa tälle päälle, kun aina vaan perus leikataan etuhiukset ja värjätään tyvi. Oli pakko avautua asiasta, sillä en kestä olla sen kanssa yksin, YHYYYYYY! =(
On kulunut reilu kolme tuntia viime postauksesta, sinä aikana olen tylsistynyt ja kuvaillut turhuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti