HAHA. Otsikko niin osuva, oon vähän hölmö. Mutta joo! Mulla oli supersuunnitelmat kuinka kerron mikä vituttaa TÄNÄÄ.
No ensinnäkin se, kun lähdet kouluun tasan samaan aikaan kun aina ennenkin. Pihalla on muuten samanlaista paitsi, että lunta on satanut. Matka sujuu siihen asti hyvin kunnes kengät alkavat luisua ja on pakko hidastaa kävelyä. Se tunne kun vanhat papat, jotka on fillaroinut luultavasti koko elämänsä ajan ajavat sairasta vauhtia tsygällä ohi sun madellessa. Sit se, LIIKENNEVALOT........ Mikä on? En osaa enään ajottaa mun saapumista vihreisiin valoihin. Tänäänkin taas jokasissa valoissa pääsen just suojatien eteen ja TSÄDÄÄM punane... Matka tyssää kun seinään ja autoilijat kelaa "vooooi varmaan tota vituttaa". JEP. Niin tekee. Kuljet joka päivä sitä samaa reittiä, tasan tarkalleen samaa reittiä. Tänään kuitenkin joku idari oli päättänyt sulkea MUN puolen sillasta. Venasin eka valoissa, että tulis vihree ja pääsen sillalle, mut vihreen vaihtuessa mä huomaan et siinähän on aidat ja joudun palaan pari metriä taaksepäin, että pääsen valoihin jossa venaan taas vihreitä pitkän aikaa, että pääsen toiselle puolelle tietä. JEE, pääsen tien toiselle puolelle ja sit pitää taaaaaas venata yhet valot et pääsen sille huonolle puolelle siltaa............. Olispa mulla auto. Käveleminen on inhottavaa ja kovin stressaavaa.
Koulussa sitten meidät pistettiin taas ajaan koulun pakua ja sitä ennen oli älytön tehtävä rapsutella jäät ja lumet ikkunoista. Siinä hommassa meni ehkä puoli tuntia ja meitä oli sentään neljä tyttöä...... Sitä ennen meiän piti sahailla jostain ihmejutusta raappa vai mikä lie. Sekin oli aivan syvältä. Varpaat,sormet ja kaikki oli pahasti jäässä. Vihdoin päästiin matkaan ja saatiin kaks tyttöä heitettyä muualle ja kesken paluumatkan huomasin, että mulla ei ole ollut edes valoja päällä. Tietty laitoin ne päälle ja saavuttiin meiän työmaalle. Suojattiin lattiat ja hiottiin yhtä seinää ja lähdettiin, sitten huomasin, että valot oli jäänyt päälle!!!!1(vihaan valoja) Koulun pihassa unohdin valot taas päälle ja olin jo menossa sisään halliin kun joku patu tööttäilee ja vilkuttelee valoja. HUOH. Lähdettiin maalikauppaan ja sielä syttyi sota myyjänaisen kanssa. Haluttiin puolikiiltävää maalia, mutta se kiven kovaa väitti että puolihimmeää on ja se on kiiltävin! Pikku fightin jälkeen saatiin maalit ja ne paino ihan sairraaaaasti! Oli ylipaha tehtävä saada kannettua ne autolle. Saatiin nekin vihdoin nostettua autoon, mutta takaovi ei enään mennyt kiinni...... Se lähti "sijoiltaan" kokoajan. Hetken kamppailun jälkeen päästiin matkaan ja lähdettiin kovin iloisin mielin hakemaan kahta muuta tyttöä työmaalta ja jouduttiinkin odottelemaan niitä tovi kylmässä autossa aivan jäässä :D. Voitte kuvitella miten otti päähän. Mutta sitten, AH, pääsin kotiin peiton alle ja nukahdin ja olin onnellinen. Happy end ja silleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti