perjantai 3. helmikuuta 2012

Suomi24 sinkkuristeily suoritettuna ei niin sinkkuna

Jebouuuu joo siis toi risteily oli joku Suomi24:n sinkkuristeily, minkä kyllä huomasi jo terminaaliin saavuttuamme. Heh, eikä siis todellakaan menty tolle risteilylle sen takia, koska mulla on jo absolutely fucking awesome boyfriend ja sillee. Keski-ikä tais olla about en ees tiijjä eli vissii +40. Oli sitten semmosia hiippareita, idiootteja, vankikarkureita, ällötyksiä ja sen sellaisia. Merellä sato lunta ihan sikkenä ja yhtäkkiä porukka halus mennä kannelle tupakille. Ovien eessä paleli vanhempi nainen ja ihmetteli miten kukaan voi mennä sinne kylmyyteen. Naisen nimi oli Irmeli ja siitä tulikin mun feivörit persön! Jutskailtiin siinä jonkin aikaa kunnes 'joka kerralla yhtä booring'-Marjaleena saapui ja vei Irmelssönin mukanaan. Irmeli sattui vaan oleen ihan huikee nimi ja seuraavalla kerralla kun hänet näin, satuin jo olemaan melkoisessa olotilassa. Kuitenkin hihkasin ilmaan IRMELIIII ja taas keskusteltiin syntyjäsyviä ja vaihteeks Marjaleenaa ei voinu vähempää kiinnostaa mun seura. NO tänään sitten mentiin maihin ja suunnattiin ofkoors Superalko hoodeille. Oltiin lähdössä pois niin WHAT, IRMELI AGAIN! Se jäi meidän viimeiseksi, mutta kuitenkin niin onnelliseksi viimeiseksi tapaamiskerraksi. Sillon ei ollut edes Marjaleena häiritsemässä meidän keskustelua, oli vissiin nukkumassa darraa pois kun niin kovasti halusi Iskelmäbaarin puolella jorata. 
Jeps, oltiin Nikon ja Villen kanssa samaisessa baarissa ja Niko yritti opettaa pari muuvia, mutta en näköjään oppinut, koska hetken päästä luoksemme saapui....mummo. Vithuuuu, se oli aika suorasanainen ja TYHMÄ. Kehu poikien tanssit maasta taivaaseen ja mulle sanoi, että "sä et kyllä juu osannu yhtään tanssia". Hei fakjuu, mee ite matami vetään kiilakoroissa ja sadan promillen humalassa jotain moonwalkkia. Oon melko varma, että mä olin se nysverö meidän luokalta joka lopulta oli sitten ensimmäinen OPPILAS, joka simahti. Oli kyllä ihanuutta nukahtaa samantien kun köllähdin sänkyyn. Aamulla puol yhdeksän aikaa heräsin niihin kuulutuksiin ja päässä jomotti, noh... jonkin verran. Nälkä oli suuri, mutta mitään ei tehnyt mieli. Vesi maistuu vieläkin namnam. 
Tänään laiva oli melkolailla kallellaan ja olin pienehkössä pelkotilassa. Mutta hei, täällä ollaan! Maalla turvallisesti. Harmittaa vaan kun kuvia ei tullut otettua muuta kun hytissä, ja nekin on todella epäselviä. Mä taidan nyt mennä tonne oman sängyn puolelle ja nukahtaa. Hyvää perjantaita kaikille ja viikonloppui!
Ps. Pieni varotuksen sana. Toi ufoshotti on ihan ylipahaa, en suosittele KENELLEKKÄÄN :D.hyi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti