Frezzaa siemailen ja tunnen kuinka ilma kylmenee

Bwaaaaaah. Tietokone lämmittää jääkylmiä jalkaparkoja. Bassoradio pauhaa ja mietin mistä sitä löytäisi söpöt ja lämpimät tumput talveksi. Pyöräilin Sirun kanssa kahdeksi kaupunkiin samaa matkaa. Lopulta kun jäin yksin kiertämään kauppoja menin ihan lukkoon. Jumitin joka kulmalla ja ajattelin, että "mitä helvettiä"? Tuijotin vain yhteen kohtaan ja ihmettelin minne menisin. Ei täällä Hämeenlinnassa ole yhtään mitään. Ei sitten mitään. Huomasin senkin, että ulos lähtiessään on jo lähes pakko heittää talvikengät tai vaihtoehtoisesti villasukat jalkaan. Tumput on toinen pakkoasia ja pipo suositeltavaa. Korvat jäätyy niin, että koko päätä vihloo. Haalin kaupungilta mukaani vain yllätyksiä. Mun mielikuvitus ei ole taaskaan huipussaan kun olisi aika valita kaverille lahjaa. Booooring, missä se piileksii aina kun sitä tosissaan tarvitsee ja kaipaa? Mun huominen vapaapäivä vaihtui aamuvuoroon, mutta sehän ei mua haittaa. Tai toisaalta haittaa. Haluaisin, että mun kaikki päivät olisi pelkkää vapaata. Aina. 

Mä en enään jaksanut jumittaa, joten päätin ottaa yhteyttä yhteen järkevimpään ja kivoimpaan kaveriin ikinä, Joonaan. Onneksi se lurjus oli vain himassa ja tuli oikopäätä mun kahvitteluseurakseni. :-----) 

Seuraavaksi jännitin saanko enään pyörän lukkoa avattua, koska se on jo reistaillut pitkän aikaa. Aukesihan se ja pääsin himaan lämmittelemään.